Hyvinvoiva Kainuu

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisblogi

Mitä häiriöpalvelumenojen kehitys kertoo Kainuusta?

Häiriöpalvelumenot

Osa Kainuun maakunta -kuntayhtymän lasten ja nuorten palveluiden kustannuskehityksestä v. 2005-2012 tuhansina euroina.

Häiriöpalvelumenoilla (termi, prof. Matti Rimpelä) tarkoitetaan sellaisten kustannusten kokonaisuutta, mitkä aiheutuvat lasten ja nuorten psyykkisestä pahoinvoinnista ja sairastamisesta kunnalle. Tällaisten kustannusten havaitseminen kuntien tai kuntayhtymän tilinpäätöksistä on vaikeaa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän osalta voidaan tällöin tarkastella esimerkiksi edellä mainittuja kustannuksia perhepalvelujen tulosalueen näkökulmasta. On syytä huomioida, että kustannuksiin ei sisälly lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin edistäviä ja ehkäiseviä palveluja, vaan tarkastelussa on ennen kaikkea niin sanottujen korjaavien palvelujen kustannuskehitys. Häiriöpalvelumenot liittyvät käytännössä erikoistuneisiin ja ongelmasuuntautuneisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka ovat lähtökohtaisesti jo kalleimpia palvelumuotoja, kun niitä verrataan lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuteen kuntien kaikista palveluista.

Kun Kainuun tilannetta tarkastellaan vuosien 2005–2012 välillä, on häiriöpalvelumenoissa tapahtunut merkittävä muutos. Seitsemän vuoden aikana kustannusten kasvu on ollut yhteensä 11,4 miljoonaa euroa, joka prosentuaalisena muutoksena on yli 60 %. Vuositasolla kustannusten kasvu on keskimäärin ollut noin 1,6 miljoonaa euroa ja 14,7 %. Kasvusta suurin osa selittyy puhtaasti lastensuojelun kustannusten kasvulla, joka on Suomessa ollut erittäin rajua viime vuosina. Kainuun kehitys on ollut koko maata huolestuttavampaa.

Suurin osa häiriöpalvelumenojen kustannuskasvusta Kainuussa selittyy yksinkertaisesti sijaishuollon kustannusten kehityksellä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hoitopäivät ovat kasvaneet noin 40 000 hoitopäivästä 63 000 hoitopäivään, joka on prosentuaalisesti noin 60 % kasvu. Hoitomuodoittain suurin muutos on ollut hoitopäivien yleistyminen lastensuojelulaitoksissa. Valtakunnallisesti on arvioitu, että lapsen sijoittaminen vuodeksi laitoshoitoon maksaa keskimäärin noin 90 000 euroa vuodessa (mt., 16). Kun Kainuuta verrataan koko maahan, on Kainuun alueella kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus muuttunut samalla aikavälillä merkittävästi. Vuonna 2005 Kainuussa 0–20-vuotiaista 0,8 % vastaavanikäisestä väestöstä oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle (koko maa 1,1 %). Vuoden 2011 tietojen mukaan sama osuus oli kasvanut 1,5 % ja ohittanut koko maan tilanteen (1,3 %). (THL 2013. SOTKAnet, id. 3563)

Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä on nimetty useita. Tuoreen selvityksen mukaan taustalla voidaan havaita laajoja yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten lapsiperheiden ja lasten painoarvon vähentyminen yhteiskunnassa sekä lapsiköyhyyden ja eriarvoisuuden kasvaminen. Lapsiperheiden ja lapsiin kohdistuvat tulonsiirtoja tarkastellaan usein kulutusmenoina, eikä investointeina tulevaisuuteen. Samanaikaisesti perheet ja vanhemmat kohtaavat uudenlaisia haasteita, jotka voivat liittyä niin avioerojen yleistymiseen kuin kasvatuksellisiin haasteisiin. Muuttoliike voi heikentää lapsiperheiden tukiverkkoja ja erilaisten ongelmien on havaittu kasautuvan yhä enemmän yksittäisille perheille ja siirtyvän sukupolvelta toiselle. (ks. Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän loppuraportti 2013, 25–27) Esimerkiksi joka kolmannella kotitaloudella Kainuussa on vaikeuksia kattaa kotitalouden menot käytettävissä olevilla tuloilla (THL 2013. Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH).

On hyvä huomata, että häiriöpalvelumenojen kasvu ei perustu mihinkään luonnonlakiin. Joissakin Suomen kunnissa häiriöpalvelumenojen kasvua on saatu hillittyä ja kasvu taitettua. Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen vaatiikin monenlaisia muutoksia. Yleisimpänä kehittämisehdotuksena korostetaan edistävien ja ehkäisevien palveluiden merkitystä. Kun sosiaali- ja terveydenhuollossa ja laajemmin kuntataloudessa investoidaan sairauksien ja pahoinvoinnin ehkäisyyn, lisää se lyhyellä aikavälillä kustannuksia. Toisaalta vain sairauksien ja pahoinvoinnin ongelmien syihin vaikuttamalla voidaan pyrkiä kohti tehokkaampaa sosiaalihuoltoa ja terveydenhoitoa. Resurssien mitoittaminen vain korjaavaan työhön ja sen priorisointi ennaltaehkäisyn edelle voi aiheuttaa noidankehän (vrt. Alanen 2008). Lastensuojelun osalta onkin todettu, että kun peruspalveluihin ei ole investoitu riittävästi, on lastensuojelun paine siirtynyt sijaishuoltoon. Sijaishuollon kustannusten jyrkkä kasvu on osaltaan vienyt yhä suuremman määrän voimavaroista. Tuoreen selvityksen mukaan sijaishuollon kuormituksen kasvu onkin Suomessa purkautunut suurelta osin ulkoistettuun sijaishuoltoon, josta yhä suurempi osa on voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa (Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän loppuraportti 2013, 27).

Häiriöpalvelumenoihin voidaan vaikuttaa monin eri tavoin. Kainuun kunnilla ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymällä on useita erilaisia lakisääteisiä suunnitteluvelvoitteita, jotka yhteen sovittamalla toimintaa voidaan suunnata kohti ongelmia. Tarpeiden mukaisia palveluja, työmuotoja ja erilaisia toimintamalleja kehittämällä lasten ja perheiden hyvinvointia voidaan vahvistaa. Vahvistamalla oikea-aikaista tukea sekä vanhemmuutta, voidaan osaltaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä häiriöpalvelumenoihin. Koska yhteiskunnalliset ongelmat ovat usein erittäin kinkkisiä, ei niihin ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja. Onkin hyvä muistaa, että lastensuojelua voidaan osaltaan pitää palvelujärjestelmän peilinä, joka voi kertoa erilaisista tarpeista tai puutteista edistävissä ja ehkäisevissä palveluissa tai muualla palvelujärjestelmässä

(Julkaistu Kainuun soten Intranetissä 25.9.2013 sekä Kainuun Sanomissa)

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: